Aineisto sisältää Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat. Aineiston on tuottanut Pohjois-Savon liitto. Maakuntakaavat ja niiden virallistamis- eli tulkitsemismittakaavat sekä vahvistamispäivämäärät: Kuopion seudun maakuntakaava (1:100 000, 3.7.2008) Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (1:100 000, 27.11.2008) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (1:200 000, 7.12.2011) Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (1:200 000, 15.1.2014) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (1:200 000, 1.6.2016) Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 (1. vaihe) (1:200 000, 19.11.2018) Lisätietoja: suunnittelija Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen@pohjois-savo.fi.

Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuonna 2003 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.5.2005. Kaavaan on tehty muutos Lapuan kaupungin Honkimäen alueen osalta ja Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan muutoksen 5.12.2006. Kokonaismaakuntakaava sisältää seuraavat viisi teema-aluetta: 1. kilpailukykyinen maakuntakeskus, elinvoimaiset seutukunnat ja kunnat verkottuvat yhteistyöhön, 2. alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, 3. eteläpohjalainen kulttuuriympäristö ja -maisema, 4. luonnonympäristö ja virkistys, ja 5. yhteysverkkojen toimivuus. Kaavan mittakaava on 1 : 250 000. Etelä-Pohjanmaalla ovat kokonaismaakuntakaavan lisäksi voimassa vaihemaakuntakaavat I ja II. Vaihemaakuntakaava I täydentää kokonaismaakuntakaavaa tuulivoiman osalta. Vaihemaakuntakaava II käsittelee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Kokonaismaakuntakaavasta on kumottu ja uudistettu näihin teemoihin liittyviä merkintöjä II vaihemaakuntakaavassa.

Kainuun 1.vaihemaakuntakaava koskee Puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa 19.3.2012 ja ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan 19.7.2013. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 16.2.2015 maakuntakaavan vahvistamista koskevat valitukset (KHO: Taltionumero 384, Diaarinumero 2683/1/13, 2687/1/13).

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Vaihemaakuntakaavalla on saatettu ajan tasalle Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan 2005 liikennettä ja logistiikkaa sekä kauppaa ja keskustatoimintojen alueita koskevat merkinnät ja määräykset. Vaihemaakuntakaavassa otetaan huomioon sekä uudistuneet säädökset, että maakunnassa tapahtunut kehitys siten, että maakuntakaava pystyy ohjaamaan ja edistämään maakunnan kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaihemaakuntakaavaa II on sen voimaantulon (11.8.2016) jälkeen muutettu kaupan ja keskustatoimintojen merkintöjen osalta maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtyjen, vähittäiskauppaa koskevien muutosten vuoksi. Kaavamuutos on tullut voimaan 21.4.2020. Vaihemaakuntakaavalla II on kumottu Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan merkintöjä. Kaavan mittakaava on 1:250 000 ja aineisto soveltuu yleispiirteiseen tarkasteluun.

Länsi-Lapin seutukunnan maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen kaava, jonka on laatinut Lapin liitto ja ympäristöministeriö vahvistanut 19.2.2014. Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä ympäristöministeriö on tutkinut kolme valitusta, jotka pääosin hylättiin. Maakuntakaavasta jäävät vahvistamatta Varevuoman turvetuotantoalue riittämättömien luontoselvitysten vuoksi, Perämeren alueelle sijoittuvat tuulivoimaloiden alueet vaelluskaloihin kohdistuvien riittämättömien selvitysten vuoksi sekä viisi tuulivoimaloiden aluetta maa-alueella. Maa-alueella vahvistamatta jätetyt tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat Simossa Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen sekä Ylitorniolla ja Pellossa Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömään läheisyyteen.

Pohjanmaan maakuntakaava 2040 hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa 15.6.2020 ja maakuntahallitus päätti 31.8.2020, että maakuntakaava tulee voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti. Maakuntakaava on n.s. kokonaismaakuntakaavana, joka käsittää koko maakunnan ja sen eri yhteiskuntatoiminnot. Maakuntakaavan tavoitteena on, että vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö. Kaavassa tavoitteet konkretisoidaan alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä alueiden käytön periaatteiksi ja muun muassa palveluja, liikennettä, kulttuuriympäristöjä, virkistystä ja energiahuoltoa koskeviksi aluevarauksiksi. Österbottens landskapsplan 2040 godkändes på landskapsfullmäktiges möte 15.6.2020 och landskapsstyrelsen beslutade 31.8.2020 att landskapsplanen träder ikraft i enlighet med 201 § i markanvändnings- och bygglagen. Landskapsplanen är en s.k. helhetslandskapsplan som omfattar hela landskapet och dess olika samhällsfunktioner. Målet för landskapsplanen är att Österbotten ska år 2040 vara en konkurrenskraftig region med välmående befolkning och god livsmiljö. I planen konkretiseras målen i form av principer för region- och samhällsstrukturen samt områdesanvändningen och i form av områdesreserveringar för bland annat service, trafik, kulturmiljöer, rekreation och energiförsörjning. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Kaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita ja alueiden käytön sekä yhdyskuntarakenteen periaatteita. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Selostuksessa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaismaakuntakaavana tai vaiheittain jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL) asettaa kehykset maakuntakaavan laadinnalle ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat maakuntakaavan sisältöä ja kaavaprosessia. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto. Vahvistetut/hyväksytyt maakuntakaavat Varsinais-Suomessa: Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2021 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018 Tuulivoimavaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 9.9.2014 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012 (korvautunut taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavalla) Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002 (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla). Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame Aineiston latauslinkki löytyy "Varsinais-Suomen maakuntakaavayhdistelmä"-aineiston metatiedoista.

Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 koostuu eri aikoina tehdyistä maakunta- ja vaihemaakunta kaavoista Uudenmaan liiton alueella. Näistä kaavoista on koottu yhdistelmä jossa kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. Aineistoja hallinnoi Uudenmaan liitto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoja eri kaavoista saa Uudenmaan liitosta. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:70 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:60 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).